Virkkauspuuhissa.  Yritän aina aloittaa isoäidinneliö peittoja, tyynyjä, mitä tahansa, mutta jostain syystä ne aina jäävät kesken. Liekö syynä yksitoikkoinen toisto vai värivalinnat, en tiedä. Haluaisin niin kovasti omistaa pari hienoa, isoa, pehmoista ja värikästä peittoa, ja himoitsen niitä muiden valokuvissa ja blogeissa. Kadehdin, suorastaan.

Nyt taas yritän, mutta ajattelin ottaa rauhallisesti ja tehdä ensin nojatuolinpäällisen.

Laskeskelin että tarvitsen parikymmentä  viiden ruudun riviä.
Enkä aio luovuttaa - kolme riviä jo ommeltuna yhteen. 
Jotensakin tykkään tuosta kamelinruskeasta reunuksesta.

Työn alla on vain noin 12 muutakin projektia, ja jos lasken yhden työn käsistäni muutamaa päivää pidemmäksi ajan, se saattaa jäädä hautomoon muutamaksi kuukaudeksi tai... vuodeksi. Yöuniani häiritsee esim eräskin hieno virkattu tyyny joka jäi kahta pientä kukkaa vaille ehkä viisi vuotta sitten. Lupaan itselleni että tänä kesänä se pääsee paraatipaikalle keittiön sohvalle!

Ja lopuksi Iines Irmelin aamuvoimistelut.