perjantai 16. joulukuuta 2011

joulutunnelmissa

Joululahjaostoksilla löysin perinteiden mukaisesti lahjoja itselleni.


Ostin ihanan amarettokeksi laatikon. Ei se joulupukki kuitenkaan ehkä sellaista tajuaisi oma-alotteisesti...
Mutta oi mikä yllätys! Keksiherkut oli yksittäispakattuja, mikä normaalisti herättäisi suurta pahennusta - mutta tässä tapauksessa herätti vain ihastusta, sillä kääreet ovat niin makoisan mainiosti käytettävissä jouluaskarteluihin.



Ei muuta kuin kahvinkeittoon, keksit parempiin suihin ja kääreille uusi elämä ruusuihin, enkeihin ja kimallukseen kietoutuneena. Kahvikuppi parasta laatua, maatuskamalli.







Käytän näitä pakettikortteina, joulukortteina, koristeina you name it. Parasta näiden askartelussa on se, kun yllättävistä yhteyksistä löytää suloisia tarvikkeita jotka sopii just niin ihanasti tähän tarkoitukseen. Niinkuin nuo keksikääreet, kiiltokuvat ja vanhat nuottivihot. Viulunopettajan joulupakettiin tietysti nuottikirjailtu.
Ja villit fantasiat leikekuvioiduista ja kirjailluista versioista valvottaa öisin...
Oho.

Aloitin blogin.
Olin ajatellut etten aloita, että riittää kun arkistoin tekeleet Ravelryyn.
Ja sitten yhtäkkiä vaan päähäni pälkähti että aloitanpa

    b l o g i n.

Ihan tälleen vaan salassa, en aio kertoa kenellekään.

Voin vapaasti ja täysin häpeilemättä täyttää blogini

ruusuilla
pitsillä
maatuskoilla
kukkasilla
marengilla
riikinkukoilla
kimalluksella
linnunlaululla
enkeleillä


 ja kaikella sillä mistä pienet tytöt on tehty.



Ainoa vaan etten ole enää pieni tyttö ollenkaan, mutta täytyyhän sitä voida olla aikuisiakin keijukaisia.

Aina toisinaan voin laittaa jonkin rumilusneuleenkin, niitäkin syntyy ettei mene liian imeläksi.


Mutta imelä on ihanaa ja enemmän on aina enemmän!!


Tästä se lähtee.